Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Leopardigekko (Eublepharis macularius)

lahko- Suomumatelijat; Squamata

alalahko-Liskot; Sauria

heimo- Gekot; Gekkonidae

suku- Eublepharis

laji- Macularius

Lyhyesti luonnonvaraisista: Leopardigekkoa tavataan luonnossa Afganistanissa, Iranissa, Pakistanissa sekä Intiassa. Kuivat arot ja kivikot ovat leopardigekon esiintymisalueita. Luonnossa gekot syövät hyönteisten lisäksi pieniä jyrsijöitä. Saalistamaan gekot lähtevät auringon laskettua, päivät ne viettävät kiven koloissa, ja käyvät välillä paistattelemassa auringon lämmittämillä kivillä. Koiras leopardigekot ovat välillä hyvinkin aggressiivisia puolustaessaan omaa reviiriään.


Leopardigekko lemmikkinä

Leopardigekko on melko yleinen lemmikkinä pidettävistä liskoista. Se on suhteellisen helppohoitoinen, kunhan terraario-olosuhteet ja ruokinta ovat kunnossa. Yleensä gekot myös kesyyntyvät melko helposti, joten sitä on helppo käsitelläkin. Liskot eivät kuitenkaan ole sylilemmikkejä, joten ylimääräistä käsittelyä ei suositella. Käsiteltävissä olevan leopardigekon terveyttä on kuitenkin helpompi seurata.

Pituudeltaan leopardigekko kasvaa noin 15-25cm mittaiseksi, josta hännän pituus vaihtelee 10 cm:n molemmin puolin. Sukupuolten välillä ei ole havaittavaa eroa, joskus koiras voi olla hieman naarasta tukevampi. Parhaiten sukupuolen erottaa koirailla näkyvästä V:n mallisesta rauhasrivistä hännän tyvessä, sekä sen vieressä näkyvistä pullistumista.

Leopardigekolla on viisi varvasta, joissa kaikissa on pienet kynnet. Tarttumalevyjä jaloissa ei ole, joten se ei pysty kiipeämään suoraa seinämää pitkin. Tästä huolimatta leopardigekko on melko taitava kiipeilemään erilaisia kantoja, ja muita terraarion ”sisusteita” pitkin.

Leopardigekon asuttaminen

Ensimmäisenä leopardigekolle tulee tehdä tai ostaa sille sopiva terraario. Liukuovellinen terraario on mielestäni paras vaihtoehto, koska silloin hoitotoimenpiteet hoidetaan sivusta, eikä ylhäältä päin, mistä yleensä petoeläimetkin (esim. linnut) hyökkäävät. Tarkkaa määritystä terraarion koosta on hankala tehdä, eniten vaikuttaa pohjan pinta-ala, koska leopardigekko ei juurikaan käytä korkeutta hyväkseen. Itselläni on n.100x50cm pohjaltaan oleva terraario yhdellä gekolla. Metrin mittaiseen terraarioon on jo helppo saada aikaan tarvittavat lämpötilaerot. Itserakennetuissa terraarioissa yleisimmin käytettyjä materiaaleja ovat vaneri, liimapuulevy, lasi ja muovipleksi.

Terraariotekniikka

Gekolle on tärkeä saada luotua kaksi erilämpöistä päätyä terraarioon. Lämmittelypaikka on pakollinen, koska gekko vaihtolämpöisenä eläimenä sulattelee ruokansa ja säännöstelee ruumiinlämpöään lämpimämmässä päädyssä terraariota. Sopivat lämpötilavaihtelut ovat lämpimässä päässä n.40 astetta, ja viileässä päässä 20-30 asteen välillä. Yöllä terraarion lämmitys laitetaan pois päältä, jolloin terraario viilenee noin huoneenlämpöiseksi. Lämmitystä olisi hyvä pitää päällä 12 tuntia päivässä.

Lämpöjen toteutukseen on monta eri tapaa. Yleisimmin käytettyjä ovat lämpömatot ja lämpölamput. Lasisessa terraariossa on helppo käyttää lämpömattoja, koska maton saa sijoitettua terraarion ulkopuolelle. Jos mattoa käyttää terraarion sisäpuolella (esim puiset terraariot), on varmistettava, ettei matto pääse ylikuumiamaan ja polttamaan eläintä. Erilaiset termostaatit tai vikavirtasuojat sopivat käytettäväksi lämpömaton kanssa. Lämpömaton koko riippuu oikeastaan terraarion koosta, ja siitä toimiiko lämpömatto ainoana lämmityksenä.

Lämpölamppuina käytetään yleensä kohdevalaisimia, joissa on halogeenilamppu tai ns. kierrekantainen ”spottilamppu”. Sopivan lämpötilan luominen voi olla alkuun hankalaa, ja kannattaakin muutamia päiviä testata lämpöjä ennen eläimen asuttamista terraarioon.Lämmön säätelyyn on helpoin käyttää eri tehoisia lamppuja, ja mahdollista valaisimen kulman säätelyä. Lampun alle voi laittaa lämpöä varaavan liuskekiven, joka pysyy lämpimänä vielä valojen sammuttua. Yleensä myös erilaiset piilot ovat suosittuja lämmittelypaikalla, jolloin eläin pääsee piiloon myös lämmitellessään.

Myös lämpömaton ja –lampun yhdistelmä on käytännöllinen, jos haluaa ylläpitää lämpöä vielä valon sammumisen jälkeen muutaman tunnin ajan.

Sisustus

Terraarion sisustuksessa voi käyttää erilaisia kiviä, juurakoita, purkkeja. Oikeastaan vain mielikuvitus (ja turvallisuus) on rajana. Myös ulkoa kerätyt oksat ja kivet ovat hyvännäköisiä sisustuselementtejä. Runsaat piilopaikat luovat gekolle sopivasti turvallisuutta.Runsaat piilopaikat luovat gekolle sopivasti turvallisuutta. Myös viherkasveja, jotka viihtyvät lämpimässä ja kuivassa terraariossa voidaan käyttää. Älä kuitenkaan käytä kaktuksia tai muita piikikkäitä kasveja, joihin gekko voi vahingoittaa itsensä.

Pohjamateriaaliksi nuorelle gekolle ei kannata laittaa hiekkaa mahdollisen hiekansyönnin ja sitä seuraavan suolitukoksen välttämiseksi. Ensiterraarioon sopii parhaiten kivilaatoitus, terraariomatto tai talouspaperi. Aikuisella leopardigekolla voit kokeilla hiekkaa pohjamateriaaliksi, mutta eläintä tulee edelleen tarkkailla, mikäli alkaa syömään pohjamateriaalia.

Wetbox, eli "kosteaboksi" on leopardigekon nahanluontia auttava piilopaikka, mikä täytetään kostealla turpeella. Wetboksin voi rakentaa vaikkapa vanhasta muovilaatikosta, johon tehdään kulkuaukko. Usein gekot viihtyvät bokseissa myös nahanluontiajan ulkopuolella, ja kosteutta voi suihkuttaa vaikkapa viikottain; useammin nahanluonnin lähestyessä.

Ruokinta

Leopardigekko on hyönteissyöjä, joten sen ruokavalio koostuu täysin erilaisista ötököistä. Kenttäsirkkoja ja jauhomatoja on helppo kasvattaa itsekin, mutta yhdelle eläimelle voi olla helpompi ostaa ruokaeläimet kasvattajalta tai vaihtoehtoisesti eläinkaupasta. Gekon ruokaeläimiin lisätään vitamiinia (esim.nutrobal, nekton rep) ennen syöttämistä, tai ruokaeläimet ruokitaan gut-loading menetelmällä ennen niiden antamista gekolle. Gut-loadingilla tarkoitetaan vitamiinin ja kalkin syöttämistä ruokaeläimille. Esimerkiksi sirkat voi siirtää pienempään astiaan, jossa on vitamiinia päivää ennen liskon ruokintaa, jolloin vitamiinit siirtyvät suoraan ruokinnan yhteydessä. Mahdollisimman monipuolinen ruokavalio pitää gekon terveenä, joten kannattaa syöttää mahdollisimman monenlaista hyönteistä. Sirkat ovat hyvä valinta pääruokavalioksi, koska ne eivät ole niin rasvaisia kuin esimerkiksi monet toukat ja madot. Valitse ruokahyönteisten koko verraten leopardigekon silmien välin pituuteen, näin et syötä liian isoja ruokaeläimiä. Aikuinen gekko pystyy syömään hieman isompiakin yksilöitä.

Ruuan määrä vaihtelee leopardigekolla eri elämänvaiheiden mukaan. Poikasena gekolle annetaan vaikkapa päivittäin sirkka tai kaksi, lisänä voi pitää kupissa jauhomatoja tai antaa niitä herkkuina. Noin puolen vuoden iässä (tai riippuen gekon kasvuvauhdista) voi ruokintatiheyttä alkaa pitkittämään. 2-3kertaa viikossa riittää hyvin aikuiselle gekolle. Keväällä/talvehtimisaikana gekko saattaa pitää paastokauden ja olla pidemmänkin aikaa syömättä. Leopardigekko varastoi häntäänsä vararavintoa, ja se pärjää pitkiäkin aikoja ilman, että häntä alkaa pienentyä.

Kalkkikuppi on hyvä olla myös gekolla terraariossa, jotta se voi itsekin käydä syömässä lisäkalkkia. Kalkiksi sopii apteekista saatava kalsiumkarbonaattijauhe (liitujauho) tai seepiansuomusta tehty kalkkijauho.

Myös vesikuppi on pakollinen, vaikka näyttäisi siltä, ettei gekko käykään paljon juomassa. Vesi vaihdetaan puhtaaseen 1-2pv välein.

Siivous

Terraarion siivous on ajankohtainen mikäli se näyttää likaiselta, tai terraarioon pesiytyy kutsumattomia vieraita (esim.punkit). Normaalioloissa terraario siivotaan perusteellisesti noin pari kertaa vuodessa. Ulosteet poistetaan sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu. Yleensä gekko valitsee terraariosta paikan, jossa se käy tarpeillaan. Näin on helppo siivota aina kakkapaikka, ja terraario pysyy siistinä. Älä käytä terraarion siivoukseen voimakkaita kemikaaleja. Mielellään vain kuumalla vedellä sisustustavaroiden pesu ja terraarion pyyhintä kostealla.

Talvilepo

Leopardigekko ei vaivu horrokseen tai uneen talvella, vaan talvilevolla tarkoitetaan vuorokauden lyhentämistä. Vuorokautta aletaan lyhentämään pienissä määrin (esim.puolesta tunnista tuntiin kerrallaan viikossa) vähentämällä valoisaa aikaa, ja lämmitystä mikäli gekko syö vähemmän. Yleensä talvilepoa aletaan jäljittelemään syys-lokakuussa. Keskitalvella lämmityksen voi jättää pois pariksi kuukaudeksi, jolloin gekkoa myös syötetään vähemmän (esim.viikon-parin välein), ja syöttämispäivinä pidetään lämmitystä päällä jonkin aikaa. Optimaalinen huoneenlämpötila olisi noin 20-21 astetta. Talvilevon aikana gekko yleensä on uneliaampi, ja luonnollisesti myös syö vähemmän. Talvilevon jälkeen lämmitys ja valaistus nostetaan hitaasti entiselle tasolleen. Nuoria (alle vuoden ikäisiä) gekkoja ei ole pakko laittaa talvilevolle, jollei se itse osoita eleillään levon aloittamista. Aikuisilla gekoilla talvilepo vaikuttaa lisääntymiskauteen positiivisesti.

Nahanluonti

Nuori leopardigekko luon nahkaansa useammin, kuin vanhempi yksilö. Nuoren aikuisen gekon nahanluonti on noin kerran kuukaudessa, poikasena jopa kahden viikon välein. Yleensä leopardigekko osaa luoda nahkansa ongelmitta, ja syö sen heti luonnin yhteydessä. Mikäli kuitenkin ongelmia esiintyy, ja nahanriekaleita jää näkyviin (silmäluomiin tai varpaisiin yleensä) voi gekkoa auttaa nahanluonnissa. Gekko laitetaan kostealla paperilla vuorattuun laatikkoon, ja annetaan olla noin puolisen tuntia. Tämän jälkeen voi varovasti auttaa nahkaa irtoamaan, mikäli gekko ei tee sitä itse. Jos nahka on edelleen tiukasti kiinni, niin toistetaan sama toimenpide uudelleen. Nahanluonnin aikaan on siis erittäin tärkeää pitää terraariossa oleva wetboksi kosteana, jotta sinne muodostuva mikroilmasto auttaa liskoa luomaan nahkansa.

Lisääntyminen

Leopardigekon lisääntymisestä voi lukea monelta eri asiaa käsittelevältä sivustolta. Itselläni ei ole kokemusta leopardigekkojen lisääntymisestä ja genetiikasta, joten olen ehkä huono kirjoittamaankin asiasta. Leopardigekon sukupuoli määräytyy yleensä munien haudontalämpötilan mukaan.


(C) H.Härkönen 2009
©2017 Heidin kotisivut - suntuubi.com