Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Akaattikotilot
 (Achatina Fulica)

"Tälle sivulle olen koonnut vinkkejä koskien akaattikotiloita, lähinnä Achatina Fulicaa; mutta eiköhän muillekin akaattikotiloille ole muunneltavissa. Tiedot perustuvat useampiin lukemiini hoito-ohjeisiin ja artikkeleihin, mutta teksti on täysin kirjoitettu itse. (ei kopioitu) Nämä sivut ovat täysin "harrastelijapohjalta" tehty, joten erilaisia mielipiteitä ja eroavia kirjoituksia löytyy varmasti. Tutustu parempiin tietolähteisiin ennen lemmikin hankkimista!"

 
Akaattikotilo luonnonvaraisena lyhyesti:

 Tieteellinen nimi: Achatina fulica

Englanninkielinen nimi: The east african land snail

Pääjakso: Nilviäiset  (Mollusca),  Luokka: Kotilot (castropoda), Lahko: maakeuhkokotilo (stylommatophora), Heimo: Achatinidae, Suku: Achatina

Akaattikotilo on kotoisin itäisestä Afrikasta (erityisesti Kenia,Tansania), mutta se on levinnyt Aasian kautta Tyynellemerelle asti. Akaattikotilon vähäinen viholliskanta on mahdollistanut lajin nopean leviämisen, ja näin se luokitellaan myös tuholaiskotiloihin. Akaattikotilo on pääosin kasvissyöjä, mutta luonnossa sille kelpaavat toisinaan myös kaikenlainen mitä eteen sattuu. Tyypillinen luonnossa elävän akaatin kuoren väri on ruskea, muunnoksia voi löytyä useita. 

 

Akaattikotilo lemmikkinä

 Useiden hoito-ohjeiden ja sivustojen mukaan akaattikotilo on helppohoitoinen lemmikkieläin, joka sopii myös allergiseen perheesseen. Helppohoitoisuudesta huolimatta pitää muistaa, että kotiloista tulee huolehtia yhtälailla, kuin muistakin lemmikkieläimistä, ja sen ottamista tulee harkita, sekä elinoloihin tutustua ennen kotiloiden hankintaa. Ota siis selvää mahdollisimman monelta eri sivustolta netistä, kirjoista, ja lehdistä kyseisestä lajista ennen hankintaa!

Achatina Fulica 

 Terraario: Akaattikotilot ovat hyvin pieniä poikasena, mutta aikuisena kotilon mitta voi olla jopa 15-20cm (mukaanluettuna sekä kuori, että jalka). Asumusta hankkiessa kannattaakin muistaa, että isommaksi kasvaessaan akaattikotilo vie enemmän tilaa, kuin pienet poikaset. Yleiset suositukset ovat 20L yhdelle akaattikotilolle, mutta tilavuus määräytyy ihan oman mielen mukaisesti (mielellään hieman liian iso, kuin liian pieni) .Asumukseksi sopivat erilaiset muovilaatikot, ns.eläinkaupan faunaboxit, dunat, muovi/lasiterraariot. Jos ostamasi/tekemäsi terraario ei sisällä kantta, suosittelisin tekemään kannen suht tiheäsilmäisestä verkosta. Akaattikotilot ovat hyviä kiipeilijöitä, joten ilman kantta aksut pääsevät karkuteille. 

Pohjamateriaalit: Hyvä pohjamateriaali kotilolle on lannoittamaton turve. Sitä voi ostaa eläinkaupoista tai hyvin varustetuista puutarhaliikkeistä. Multaa voi käyttää tarvittaessa. Turpeessa akaattikotilot ryömivät, ja yleensä muniminen tapahtuu turpeen alla. Erityisesti kosteudenpitokykynsä takia turve on suosittu pohjamateriaali terraarioon. Päivittäinen suihkuttelu suihkepullolla auttaa pitämään terraarion kosteuden tarpeeksi korkealla.  Erilaisia sammalia voi myös käyttää "piristyksenä" terraarion pohjasisustukseen. Luonnosta kerätty sammal kannattaa pestä hyvin ennen terraarioon laittoa, jolloin mahdolliset hyönteiset/tuholaiset kuolevat, eikä terraariosta muodostu niiden asuinpaikkaa.

Sisustus: Terraarion sisustuksessa on otettava huomioon akaattikotilon halu kiipeillä. Kovia materiaaleja tulisi välttää, jotta kotilon kuori ei mene rikki, jos se putoaa esimerkiksi terraarion katosta. Myrkyttömiä viherkasveja, kaarnaa, muovisia piilopaikkoja yms. voit kokeilla oman mielen mukaan sisustukseen. 

Ravinto: Akaattikotilo on pääasiassa kaikkiruokainen, ja sille kelpaa useimmat kasvikset ja hedelmät. Myös silloin tällöin viljapohjaista ruokaa sekä lihaa voi tarjota. Tähän käyvät esimerkiksi liotettu koiran kuivaruoka, liotetut kaurahiutaleet tai muut pehmeät ruuat. Sitruuna,avokado ja raparperi ovat kuitenkin kiellettyjen listalla. Samoin sipulit, mausteet ja suola. Tarjolla tulisi olla mahdollisimman monipuolista ravintoa, jotta akaattikotilot voivat hyvin. 

 KALKKI on välttämätön perustarve. Kalkkia tulee olla tarjolla jatkuvasti, ja tämä hoituu ostamalla eläinkaupasta linnuille tarkoitettu Seepiansuomu. Jos akaattikotilo saa liian vähän kalkkia, sen kuori haurastuu, ja voi tulla halkeamia.

Vettä on hyvä olla myös tarjolla kupissa, jossa akaattikotilot voivat käydä halutessaan juomassa. Joskus kotilot voivat käyttää kuppia myös kylpemistarkoituksiin. :)

Lisääntyminen: Akaattikotilo on kaksineuvoinen, joten lisääntymiseen tarvitaan ainoastaan kaksi eri yksilöä, koska molemmilla on koiraan ja naaraan sukupuolielimet. Lisääntymisiän kotilo saavuttaa yleensä noin vuoden ikäisenä, joskus aikaisemminkin. Siittiöitä kotilot voivat varastoida useita kuukausia, joten vaikka sinulle olisi tullut yksi kotilo, se saattaa munia varastoimansa munat.  Parittelu tapahtuu siten, että akaattipari kiertelee toisiansa pitkän aikaa (useita tunteja), kuin harrastaen pitkää soidintanssia. Akaateilla oleva lemmennuoli eli kalkkipiikki alkaa näkyä, ja kotilot parittelevat, jonka jälkeen munia on odotettavissa noin kuukauden kuluttua. Munintoja voi vuoden aikana olla jopa viidestä kuuteen, ja jokaisessa muninnassa voi tulla jopa viisisataa munaa. Munat kuoriutuvat yleensä 7-14 päivän sisällä.

Poikasista voi lukea lisää eri harrastajien sivuilta.

Käsittely: Akaattikotiloa tulee käsitellä hellästi, jotta ei revi akaattikotilon kuorta, jos se on tiukasti kiinnittyneenä alustaansa. Pienten poikasten kohdalla käsittelyn tulee olla vielä varovaisempaa, sillä kuori ei ole vielä kunnolla kehittynyttä. Akaattikotilon terveyttä pystyy kuitenkin parhaiten seuraamaan tekemällä terveystarkastuksen mahdollisten loisten tai sairauksien estämiseksi, joten jokaisen on syytä opetella oma tapansa, miten akaattikotiloa käsittelee oikein. Kotilon kuorta on myös hyvä pestä aika ajoin, ja samalla kotilon voi viedä pesulle juoksevan, lämpimän veden alle. Jotkut kotilot tykkäävätkin tällaisista suihkutteluista. Sylilemmikkejä akaatit eivät kuitenkaan ole!

Terraarion puhtaana pito: Päivittäin/ joka toinen päivä  puhdistetaan vanhat ruuantähteet, vaihdetaan vesi, siivotaan suurimmat ulosteet. Näin terraario pysyy siistimpänä pidemmän aikaa.

Suurempi siivous tehdään muutaman viikon välein, tai riippuen terraarion koosta, ja likaisuudesta. Tällöin turpeet vaihdetaan uusiin, ja terraario pestään. Samoin kannattaa tehdä myös sisustukselle (oksat ym). Terraarion pesuun voi varata erillisen tiskiharjan tai vastaavan, jolla voi hinkata seinämistä liat pois. Jos tuntuu, että pelkkä vesi ei riitä voidaan käyttää mietoa astianpesuainetta tai saippuaa, ja huuhdella terraario kunnolla, ettei pesuainejäämiä jää kotiloiden kiusaksi.

(C) H.Härkönen 2009
©2017 Heidin kotisivut - suntuubi.com